sunnuntai 21. lokakuuta 2012

21.10.2012 Ensimmäinen viikonloppu

Eilen lauantaina suuntasimme heti aamusta Ikeaan. VIRHE. V:n suomalainen työkaveri oli sanonut suunnitelmastamme kuultuaan, että Ikea on viikonloppuisin kuin Stockmannin Hullut Päivät, ehkä jopa pahempikin. Olin suunnitellut, että selviäisimme ulos parissa tunnissa mutta kaiken kaikkiaan siellä taisi vierähtää melkein neljä tuntia. Voitte vaan kuvitella, kuinka hyvin tytöt viihtyivät! Neljä Ikea-kassillista tavaraa tarttui mukaan ja lisäksi reppu täyteen lohta, korvapuusteja, mustikkamehua, puolukkahilloa ja pipareita. Nam. Ja tytöille myös se leikkikeittiö, mitä olen pitkään Suomessakin katsellut. Kyllä nyt kelpaa laitella ruokaa! Tulisi vaan se muuttokuormakin, niin tyttöjen astiat ja leikkiruoat saapuisivat.

On muuten jännä miten pienillä asioilla asunnon saa näyttämään kodikkaammalta. Kylppärit ovat aivan erinäköiset ja ainoa muutos on se, että nyt lattioilla on matot. Tarkoitus olisi tehdä tästä hieman kolkosta asunnosta enemmän kodinomainen mutta ajan kanssa. Kovin paljoa enempää ei Ikeaa olisi tarkoitus ostella. Täällä niitä vaihtoehtoja kuulemma riittää myös sisustuksen suhteen, kun vaan tietäisi mistä lähtisi etsimään. Ja millä ajalla.

Tänään oli tositosi lämmintä ja käytiin aamusta turistimatkalla keskustassa. Käveltiin aika monen muun turistin kanssa Huangpo-joen rannalla sijaitsevalla Bundilla (kävelykatu). Huangpo jakaa Shanghain kahteen osaan: Pudongiin ja Puxiin. Me asumme Puxissa eli joen länsipuolella. Näkymät Pudongin puolelle olivat aika huikaisevat. Ei jää epäselväksi, että Shanghai on suuri ja sitä uljasta, modernia Kiinaa, tulevaisuutta. Toisaalta ei tarvitse poiketa kuin sivukadulle ja muistaa taas olevansa Kiinassa. Mennyt aika ja tulevaisuus, länsi ja itä - kaikki samassa paketissa.



Tänään sain vähän makua siitä, millaista olisi olla julkkis. Tai siis pääsin läheltä seuraamaan sitä. Bundia pitkin kävellessä olimme jatkuvasti kiinalaisten piirittäminä, kamerat ja kännykkäkamerat ja videokamerat kuvasivat joka suunnasta, koko ajan, tyttöjä. Parhaimmillaan varmaan viisi ihmistä juoksi meidän edellä ja rinnalla yrittäen saada hyviä kuvia. Vain muutama kysyi tai jollain tavalla elehti kysyvästi saisiko ottaa kuvan. Kaikki muut vain kuvasivat. Kun pysähdyimme ihailemaan maisemia, jotkut ihmiset tulivat ja repivät tyttöjä syliin tai kainaloon.  Eräs nainen yritti jopa saada minua nousemaan paikaltani, kun istuin tyttöjen välissä penkillä. Eikä heitä yhtään haitannut se, että olimme juuri syömässä välipalaa. En siirtynyt. Huomasi kyllä selkeästi, että tytöt eivät nauttineet tästä saamastaan huomiosta. Varsinkaan siitä, kun revittiin syliin ja käännettiin päätä kameraan päin. Täytyy varmasti keskustella jonkun kokeneemman expatin kanssa asiasta, miten pitäisi toimia. Tyly ja ilkeä en haluaisi olla.

Nasu saapui tänään kotiin.. <3 Jälleennäkeminen oli iloinen ja nyt tuo raasu ei päästäisi meitä millään näkyvistään. Aika sekaisin koiraparka tuntuu olevan ja pissoja lirahtelee sinne tänne. Ulkona kaikki on vähän pelottavaa mutta eiköhän Nasu sopeudu, reipas pieni koira. Aavistuksen on myös saattanut laihtua ja turkki tuntuu vähän pölyiseltä, muuten näyttäisi olevan kunnossa. HUH!


Nasu tutustuu parvekkeella takapihaamme

Viimeiset päivät ilmanlaatu on tuntunut todella heikolta. Sen tuntee kurkussa ja nenässä ja haistaa myös ilmassa. Keskustan suuntaan ajaessa huomaa, kuinka keskustassa olevat talot ovat kietoutuneet usvaan. Ei pari vuotta täällä mitään vahinkoa saa aikaiseksi mutta jotkut asuvat täällä koko elämänsä. Eipä sitä kai ajattele ja murehdi, jos on tottunut vain tähän. Mutta minua se mietityttää. Samoin se, että täällä ei kierrätetä. Tekee niin pahaa heittää muovipullot, lasipurkit, metallit ja ruoanjätteet kaikki samaan laatikkoon. Ei vaan ole vaihtoehtoja, ei niitä jätteitä voi Suomeenkaan lähteä kuljettamaan. Mietin myös miettiikö kukaan kiinalainen näitä asioita. Ehkä joku mutta ei varmasti kovin moni.

Koskaan ennen en ole miettinyt näin paljon sitä, mitä ruokia itse syön ja erityisesti mitä lapsilleni syötän. Kaikki vihannekset ja hedelmät pitäisi kuulemma kuoria ja jos se ei onnistu, niin sitten liottaa soodavedessä kemikaalien vuoksi. Lihoista kana sisältää kuulemma eniten kemikaaleja ja hormoneita ja kala, uskaltaako sitä edes tiskistä ostaa "tuoreena"?!? Tuntuu, että mikään elintarvike ei ole täällä turvallinen. Ja silti täälläkin lapset kasvavat ihan normaaleiksi aikuisiksi. Täytyy yrittää muistaa tämä ja yrittää olla murehtimatta liikoja.  

Nyt pikaisesti unille. Yöt ovat meillä olleet jo useamman viikon todella huonoja, joten täytyy yrittää nukkua itsekin silloin kun tytöt nukkuvat.











4 kommenttia:

  1. Kyllä siellä kierrätetään, mutta ei teidän itse tarvitse sitä tehdä. Ne todella köyhät ihmiset käy läpi teidän roskapussit ja lajittelee jätteet. Se on niiden työtä, ei ne mitään dyykkareita ole. Ja ne ottaa talteen KAIKEN kierrätettävän, usko pois. Olen itse nähnyt tämän. :(

    VastaaPoista
  2. Hei vain kaima! Sain tuttavalta blogisi osoitteen ja on todella mielenkiintoista seurata asettautumistanne Shanghaihin. Asuin itse naapuripitäjässä Hangzhoussa kolme vuotta, tänä vuonna palasimme Suomeen. Niin tuttuja tunnelmia ja tarinoita!

    Olethan tutustunut jo Cityshoppiin? Se oli meidän pelastus, Carren valikoima ruoassa ja varsinkin lihassa oli onneton ainakin meilläpäin.. Ihanaa kun teillä on se tuttu Ikeakin siinä ihan kulmilla:)

    Kaikki toimivat noissa valokuvaustilanteissa tavallaan, oikeaa tai väärää tapaa ei ole. Joskus annoin kuvata meidän lapsia, joskus kuvasin takaisin kun meidän lomaseuruetta eräänkin kerran jopa videokuvattiin ravintolassa!

    -Sanna- (samalta paikkakunnaltakin ;))

    VastaaPoista
  3. Kaisa: niinhän se taitaa olla.. enkä tiedä lohduttaako tuo tieto yhtään. olihan se aika pysäyttävää kun ikeassa, ravintolassa, yksi kiinalainen kävi kauhomassa kaikki jäteruoat astioiden palautuspisteeltä mukaansa.

    Sanna: tervetuloa lukemaan! :) Millainen / minkä kokoinen kaupunki Hangzhou on? Ja miten täällä viihdyitte? Pitääkin kokeilla tuota takaisin kuvaamista.. ;D

    VastaaPoista
  4. Hangzhoun väkiluku on n. 6 miljoonan paikkeilla, mutta tarkkaa lukua on vaikea saada. Se on kaunis kaupunki, suosittelen vierailemaan joskus. Kevät on parasta aikaa kuten toki koko Kiinassa, silloin kannattaa käydä Taiziwan-puistossa (satoja tuhansia tulppaaneja) sekä ajelulla Länsijärven ympäri.

    Viihdyimme ihan kivasti, vaikkei elämä siellä aina helppoa ollutkaan. Mutta sitä oppia ja kokemusta ei Suomessa asuessa ikinä saisi ja pidän sitä valtavana rikkautena. Kun selviää siellä kunnialla (=hengissä :)), pärjää Suomessakin aika monenlaisissa tilanteissa.

    -Sanna-

    VastaaPoista