Maailmanloppu

Tänään on siis se pelätty tuomion päivä, maailmanloppu. Luin joltain suomalaiselta uutissivustolta, että täällä Kiinassa on pidätetty 800 ihmistä tämän päivän vuoksi. Hihhulit lietsovat viimeisen päivän kunniaksi kapinaa ja levittävät villejä huhuja, joten onhan heidät hyvä lukita telkien taakse. Etteivät vain ne loput miljardi pientä kiinalaista sekoa ja nouse barrikadeille. Nyt iltapäivään mennessä en ole kuitenkaan huomannut taivaan putoavan niskaan tai tapahtuvan mitään muutakaan tavanomaisuudesta poikkeavaa, paitsi että tytöt ovat nyt PÄIVÄUNILLA!!! Ja mitkä tapahtumat tähän ihmeeseen johtivat?

Viime yö oli huono. Mutta eri tavalla huono kuin viime aikoina. Kaikki alkoi siitä, kun heräsimme V:n kanssa vähän kahden jälkeen yöllä kamalaan huutoon. Lähdin tarkistamaan tilannetta ja C tuli minua vastaan meidän huoneen ovella aivan hysteerisessä tilassa. Nostin syliin ja lähdin kantamaan takaisin omaan sänkyynsä, kuten aina ennenkin. Mutta heti kun näki aikeeni ja sänkynsä, alkoi kirkumaan aivan paniikissa "mikä tuolla on?" ja osoitteli sänkyään. Oli ilmeisesti nähnyt pahaa unta ja kuvitteli, että lakanoiden eläinkuviot olivat eläviä. Mörköjä tai jotain. Ei auttanut syli, ei rauhoittelu, ei valojen laittaminen päälle. Ei kertakaikkiaan suostunut menemään sänkyynsä, sillä oli niin vakuuttunut siitä, että sängyssä on jotain hyvin pelottavaa. Lopulta taivuin ja sanoin, että mennään äidin ja isin sänkyyn. Sillä samalla hetkellä heräsi O, kuuli tämän ja vaati päästä mukaan. Seurasi lisää suostuttelua, maanittelua, itkua ja huutoa ja lopulta päädyimme siihen, että isi siirtyi vierashuoneeseen C:n pelottavan peiton kanssa ja minä menin tyttöjen kanssa meidän sänkyyn. C rauhoittui, oli jo nukahtamassa, kun yhtäkkiä ponkaisi istumaan ja alkoi hädissään tuijottamaan sänkyä. Laittoi kätensä peiton alle ja sitten alkoi taas kirkumaan paniikissa. Ja O tietenkin huusi myös, kun oli niin väsynyt. V oli tällöin vierashuoneessa ja Nasu oli mennyt poikkeuksellisesti nukkumaan V:n jalkoihin peiton päällä. Huuto oli ilmeisesti järkyttänyt koirapara mielenrauhaa. Kun se kirkuminen alkoi uudestaan, Nasu säikähti niin, että pissasi alleen. Ja siis samalla V:n ja peiton päälle. Kun V tuli kertomaan asiasta, minua alkoi jo naurattamaan. Kaksi lasta huutaa, koira pissii sänkyyn ja äiti ja isi haluaisivat vain nukkua. No, se huuto piti saada ensin loppumaan. Siispä hain sänkyyn meidän jokapaikan pelastuksen, Ipadin. Laitoin Titi-Nallen meriseikkailun pyörimään ja sillä sainkin tytöt hiljaisiksi. Ajattelin, että nukahtaisivat kesken kaiken mutta mitä vielä! Elokuvanautinto kesti yli tunnin ja vielä lopputekstien aikaan tytöt olivat vahvasti hereillä. Ja vielä aika pitkään sen jälkeenkin. Halusivat mennä kuulemma olohuoneeseen eikä enää huvittanut nukkua. Yöllinen show kesti kaikkiaan lähemmäs kolme tuntia ja sitten aamulla - neidit heräsivät tasan samaan aikaan kuin aina ennenkin. Eli aikaisin. Jo siinä vaiheessa tiesi tarkkaan millainen päivä on tulossa..

Olin varannut auton heti aamusta, sillä halusin käydä ostamassa Lishille joululahjan, vaikka he eivät joulua juhlikaan. Saimme itsekin eilen Lishiltä joululahjoja: tytöt pipot ja hiuspannat ja me bambujoulukuusen. Siispä suuntasimme tyttöjen kanssa cashmere-markkinoille. Emme olleet käyneet siellä koskaan aikaisemmin ja toivoin löytäväni vaikka jonkun ihanan pehmeän ja lämpimän kaulahuivin. Kuskimme lähti ajamaan ja matka vain kesti ja kesti. Tunnin päästä hän alkoi osoittelemaan, että tässä näin mutta näin jo kaukaa, että emme todellakaan ole siellä missä pitäisi. Vaan ruokakaupan edessä. Kuski vilkaisi osoitetta uudelleen ja jatkoimme matkaa. Ajoimme puolisen tuntia ja päädyimme jonnekin slummimaiselle alueelle. Osoitteesta löytyi kuitenkin jonkinlaiset markkinat, joten jäimme autosta pois ja lähdin ihmettelemään tyttöjen kanssa josko sieltä löytyisi jostain jotain ihanaa ja pehmeää pakettiin. Mutta ei. Olimme jälleen väärässä paikassa. Näiltä markkinoilta olisi voinut ostaa lautoja, laattoja, wc-kalusteita ja kaikenlaista sekalaista rakennussälää. Koska kuskimme oli niin pihalla, eikä puhu tai ymmärrä sanaakaan englantia, vaihtoehdot olivat aika vähissä. Ei auttanut muu kuin palata takaisin kotiin. Lahja jäi siten ostamatta ja ajallisesti saatiin tähän reissuun tuhrattua yli kolme tuntia. Hieman turhauttavaa mutta niin tyypillistä Kiinaa. Kotona tarkastin kuskille antamani osoitteen ja se oli ihan oikea. Nämä rakennusmarkkinat minne päädyimme sijaitsivat vain osoitteessa 2020 Hong Mei Lu, kun kashmir-markkinat olivat osoitteessa 2020 Hong Mei Nan Lu.

Lishin tuoma "joulukuusi"

Kotiin päästyämme tyttöjen väsymys alkoi saada yliotteen. Kaksi uhmaikäistä yliväsynyttä on kyllä täysin sietämätön yhdistelmä. Ymmärrän vielä kiukuttelun ja itkun mutta hermo menee siihen jatkuvaan tuhmuuksien tekoon. Se on jotain käsittämätöntä. Tosi väsyneinä he eivät voi tehdä mitään järkevää vaan pelkästään asioita, jotka ovat kiellettyjä. Viimeinen pisara oli se, kun kävin vessassa ja palatessani keittiöön O, oli laskenut vesiautomaatista ainakin pari litraa vettä keittiön lattialle. Sitten lähdettiin unille. Ei se nukahtaminen tietenkään tuosta vaan onnistunut. O sinnitteli melkein tunnin ja C:llä meni 1.5 tuntia ennen kuin nukahti. Mutta nyt nukkuvat. Ihanaa. Illalla päikkärit kostautuvat mutta mitä sitten. Se on vasta illalla. Ja sitäpaitsi se maailmanloppuhan saattaa vielä tulla sitä ennen.