Yhdessä ja erikseen, sieltä ja täältä, autoon saakka

Melkein viikko vierähti ilman blogipäivitystä. On ollut jotenkin vaikeaa keksiä mitään sanottavaa. Ei ole tapahtunut oikein mitään emmekä ole edes tehneet mitään ihmeellistä. Loman jälkeinen arki on.. no arkea edelleen.

Meillä oli aika aktiivinen, sosiaalinen ja suomalainen viikonloppu, siis meidän normaaliin Kiina-elämään verrattuna. Lauantaina saimme suomalaisia vieraita ja sunnuntaina olimme suomalaisen P:n 5v-synttäreillä sekä yläkerrassa iltapala-mämmillä. Ja ei, mämmiä ei saa Kiinasta. Yläkerran naapurimme oli poikennut kotimaassamme ja saimme sitten kutsun maistelemaan Suomi-herkkuja. Minä en tosin edes maistanut, sillä mämmi  ei kuulu suosikkiruokiini. Yöks. Mutta söin ruispaloja senkin edestä. En todellakaan enää muistanut, miten hyvältä suomalainen ruisleipä maistuu. Kyllähän täältäkin jonkinlaista ruisleipää löytää mutta se ei ole ollenkaan sama asia kuin suomalainen ruisleipä. Ei lähellekään.

Tytöt lähdössä synttäreille uusissa, C:n "ostamissa" mekoissa..

Mitä onkaan lasten synttärit ilman ongintaa? Ei mitään!

 

Viikonloppuna erotimme tytöt muutamaksi tunniksi. O lähti isin kanssa uimaan ja minä lähdin C:n kanssa ostoksille. Tytöt eivät ole olleet paljoa erossa toisistaan, joten pieni ero tekee varmaan heillekin hyvää. Ja ennen kaikkea halusimme erottaa tyttöjä siitä syystä, että kumpikin voisi edes joskus saada vanhemmiltaan täysin jakamatonta huomiota. Sitä meidän tytöt eivät ole saaneet, ihan pieniä hetkiä vain. Kun tytöt olivat vauvoja, ei ollut aikaa makoilla vauvan kanssa sängyssä ja ihastella pieniä varpaita. Ei ollut mitään symbioottista äiti-vauva-suhdetta, kuten "normaalissa" yhden vauvan tilanteessa. Se oli enemmän liukuhihnatyötä. Vaipat, ruoat, hyssyttelyt ja viihdyttämiset, nukutus, kotityöt ja sitten taas kaikki uudestaan. Ja uudestaan ja uudestaan.. Voin vain toivoa, että se, että heillä on toisensa, korvaa edes osittain sitä, mistä he ovat jääneet ehkä paitsi. Mutta tosiaan.. Itse nautin kovasti, kun sain olla C:n kanssa ihan kaksistaan ja uskoisin, että tytölläkin oli kivaa. Oli muuten naurettavan helppoa olla shoppailemassa ja syömässä ravintolassa yhden lapsen kanssa. Suorastaan rentouttavaa. Tätä tulevaisuudessa lisää!

Meidän ponityttö C bongasi shoppailureissulla ponin.
Melkoista suostuttelua, uhkailua ja lahjontaa piti käyttää,
että saatiin matka lopulta jatkumaan.. ;)

 

Piilosilla vaatekaupassa

Lounaalla meidän luotto-kahvilassa Wagasissa

 

Muita viikonlopun "kohokohtia" oli tyttöjen luovat leikit. Lauantaina olin laittautumassa vessassa shoppailureissua varten ja kuulin olohuoneesta epäilyttäviä ääniä. Tytöt olivat päättäneet leikkiä potalla käymistä. (Tytöt käyvät pöntöllä, viimeksi ovat käyneet potalla ennen Kiinaan muuttoa). Vessasta oli haettu potaksi korokejakkara ja sitten vuorotellen olivat käyneet sen päällä pissillä. Siis oikeasti pissillä, ei leikisti. Onneksi oli jakkara laitettu tuohon ihan kovalle lattialle, ettei meidän vaalean maton päälle. Pissan määrästä päätellen voisi sanoa, että oli ilmeisesti ollut kumpaisellakin kova pissihätä.. 

Varailin äsken meille autoa viikon menoja varten ja näyttäisi siltä, että aika monta tuntia tulemme taas istumaan autossa. Jokainen päivä. Ihan perus-kauppareissulla menee esimerkiksi matkoihin aikaa noin 1.5-2h. Ja vieläkin enemmän, jos käymme useammassa kaupassa. Meillä ei tosiaan ole omaa autoa ja kuskia täällä, vaan varailen autoa meidän relocation agentin kautta. Firma maksaa näitä henkilökohtaisia ajeluita ihan kivasti, käytettävissä oleva summa on riittänyt meille hyvin. Ainoa hankaluus tässä järjestelyssä on, että menot on suunniteltava ennakkoon ja jokainen tunti maksaa. On joskus haastavaa arvioida, kuinka pitkäksi ajaksi autoa oikeasti tarvitaan. Mutta eniten ärsyttää tavaroiden roudaaminen.. Jokainen kerta joudun raahaamaan tyttöjen painavat istuimet autoon ja takaisin. Ja siihen vielä päälle painavat ruokakassit ja muut ostokset..  Ja ne lapset vielä! 

Pääsääntöisesti meitä kuskailee "harmaan auton kuski". En tiedä hänen nimeään emmekä koskaan puhu oikeastaan mitään, sillä hän ei osaa englantia. Ja minun kiinan taitoni on hyvin rajoittunutta. Hän on kuitenkin mukava mies ja tyttöjen ehdoton suosikkikuski. Hänen ajotapansa on aika vaihteleva. Joinakin päivinä hän ajaa hyvin rauhallisesti, jopa hitaasti. Tekisi välillä mieli sanoa "painahan kaasua" mutta siihen ei kielitaitoni riitä. Toisinaan hän ajaa taas hyvin kiinalaisittain. Kiilaa jokaiseen väliin tai itseasiassa yleensä jonon etummaiseksi, puikkelehtii kaistalta toiselle, kiihdyttää, jarruttaa ja tööttää torvella kaikille. Suomalaisena, kuuliaisena jonoajajana, on vaikea ymmärtää kiinalaisten logiikkaa liikenteessä. Kun jokainen auto pyrkii vaihtamaan kaistaa juuri sille, mikä vetää sillä hetkellä parhaiten, ei lopputulos voi olla mikään muu kuin sen kaistan vauhdin hidastuminen. Välillä liikenteen pysähtyminen kokonaan. Ja pahimmassa ja aika useasti kolari. Meno teillä on siis jokseenkin päätöntä mutta siihen on aika kivasti jo turtunut. Oho, meinasi taas tulla tuo auto kylkeen. Ei tunnu missään.      

Harmaan auton kuskilla on joitakin kummallisia, jopa hieman ärsyttäviä tapoja. Hän mm. lähtee ajamaan autoa, kun vasta kiinnittelen tyttöjä istuimiinsa. Kerran tyttö ja istuin jopa kaatuivat, sillä istuin ei ole millään autossa kiinni, ennen kuin turvavyöt on kiinnitetty. Olen lukuisia kertoja pyytänyt pysäyttämään auton, mutta silti asia ei mene perille. Ja välillä, kun tytöt eivät jaksaisi istua paikoillaan, kaivan Ipadin esille. Ja mitä meidän autokuski saattaa tehdä? Laittaa jossain vaiheessa radion päälle ja täysille, niin että lapset eivät kuule kunnolla ohjelmaansa. Autossa onkin välillä melkoinen meteli, kun sekä radio että Ipad huutavat omaa sanomaansa.. En ole jaksanut - enkä kyllä osaisikaan - huomauttaa asiasta. Kuskia ei selkeästi häiritse tämä sekameteli vai onko kuitenkin kyse siitä, että Puuha-Peten renkutus alkaa todella häntä kyllästyttämään.. Myös se, miten auton ilmastointia käytetään, jaksaa ihmetyttää. Tai lähinnä se, ettei ilmastointia käytetä. Kiinalaiset tykkäävät, että autossa on kuuma. Niin kuuma, että vaikka meillä olisi vain sisävaatteet päällä, hiki virtaa ja tulee huono olo. Auton viilennyksen kiinalaiset haluaisivat hoitaa ajamalla ikkuna auki. Eikä heitä haittaa seistä ruuhkassa monikaistaisella tiellä ja hengittää avonaisista ikkunasta sisälle tunkevia pakokaasuja. Kuulin jostain, että kiinalaiset itseasiassa uskovat, että ulkoilma olisi vaarattomampaa kuin auton ilmastoinnin ja suodattimien kautta tuleva ilma. Mutta minulle on ihan sama mitä he ajattelevat ja uskovat. Minä pyydän aina sulkemaan ikkunan ja melkein joka kerta joudunkin sen tekemään. Kun viesti ei mene perille, se ei mene.