Uusi arki on siis alkanut mukavasti. Tosin toisen
päiväkotiviikon kylkiäisenä saimme myös "syksyn" ensimmäisen taudin
perheeseemme. Ripulia ja kuumetta. Kiitokset vaan sille tyttöjen
päiväkotikaverin äidille, jonka kuulin selittävän Gracelle, että "poika on
kyllä ripulissa mutta ei se tarttuvaa ole".. Eipä tietenkään. Täällä ei
ilmeisesti olla päiväkodeissa näistä taudeista kovin tarkkoja. Kun meidän
ensimmäinen tyttö sairastui ja oli tullut vahinko housuun päiväkodissa, minua
ei edes hälytetty paikalle. Ihmettelin, kun tyttöjä hakiessani toisella oli
erilaiset vaatteet kuin aamulla lähtiessä ja tytön ilme niin surkea. Raasupieni
oli kuin maansa myynyt vahingosta ja sen jälkeen päiväkotiin meneminen onkin
sitten ollut vähän vaikeampaa.. Mitäs jos se ripulikakka taas tulee, on
kyselty.
Muutoin olen ollut päiväkodin toimintaan oikein tyytyväinen.
Tuntuu, että hoitajia on riittävästi, he pitävät aidosti lapsista ja työstään.
Leikkiaikoina he eivät vain juoruile keskenään vaan oikeasti leikkivät lasten
kanssa. Tiedän tämän, koska kävin yksi päivä salaa vakoilemassa tyttöjen
ryhmää, kun he olivat ulkona leikkimässä. Kamala minä. En vaan malttanut
vastustaa kiusausta, kun näin kuntosalin ikkunasta heidän menevän viereiseen leikkipuistoon
leikkimään. Jos olisin ollut mies ja joku olisi nähnyt minut kurkkimassa lapsia
pensaiden raoista, olisi hän varmaan soittanut vartijat perääni..
Tytöt ovat olleet päiväkodin jälkeen aika väsyneitä kuten arvata
saattaa ja myös äiti-riippuvaisia. Nukutushommat ovat siis olleet äidin hommia
viime aikoina. Eilen olisi alkanut myös Suomi-koulu mutta me päätimme, että ainakaan
toistaiseksi tytöt eivät osallistu. Yksi vapaapäivä viikossa kun tuntuu aika
vähäiseltä näin pienille ihmisille. Harmittaa tavallaan mutta lasten etu menee edelle.
Olen vähitellen päässyt myös aloittelemaan opintojani. Enkä
muista koskaan opiskeluaikoina olleeni yhtä innoissani peruskurssin
oppikirjoista. Ihmismieli on vaan kiehtova aihe! Olen käynyt aamuisin myös
urheilemassa ja käynyt kokeilemassa compoundimme jumppatarjontaa: zumbaa ja
spinningiä. Zumbassa oli tosi hauskaa, kun vaan pääsin yli järkytyksestäni.
Odotin, että muut zumbaajat olisivat olleet pääosin länkkäreitä mutta mitä
vielä! Zumba on ilmeisen kova juttu 50-kymppisten kiinalaisten kotirouvien
keskuudessa. Kokemus olikin hieman hämmentävä ja kesti jonkin aikaa sulatella
näkyä, kun kiinalaiset täti-ihmiset pyörittivät peppua kuumien lattarirytmien
tahdissa. Kiinalaiset kun eivät ole mielestäni mitään pepunpyörittäjä-kansaa.
Tai mistäs minä tiedän, mitä he kotona neljän seinän sisällä touhuavat. Sen
verran oli kivaa ja ohjaaja hyvä, että zumbasta tulee ehdottomasti uusi
torstai-aamun piristykseni. Kiinalainen spinning ei sen sijaan oikein
räjäyttänyt tajuntaa, lähinnä vain tärykalvot. Kiinalainen ohjaajasetä luukutti
musiikkia kiinalaiseen tapaan niin kovaa, että jonkinlainen kuulovamma tunnin
jälkeen on varsin todennäköinen. Ainakin, jos on valinnut epäonnisesti
paikkansa suoraan kaiuttimen alta, kuten minä ja ystäväni. Pyysimme muutamaan
otteeseen setää hiljentämään musiikkia ja hän hiljensikin mutta ei läheskään
riittävästi. Spinningiin ei siis kannata mennä täällä ilman korvatulppia tai
peltoreita.
Rauhallinen lauantai-ilta compoundillamme muuttui hieman
dramaattisemmaksi, kun eräässä talossa syttyi illansuussa tulipalo. Turvallisuus
nousi taas huolenaiheeksi, sillä asunnon palohälyttimet eivät olleet hälyttäneet.
Palo oli saanut alkunsa kuulemma yhdestä makuuhuoneesta, jonkinlaisen sähkövian
seurauksena. Onneksi ei ollut yö, joten palo oli havaittu ajoissa ja vahingot
rajoittuivat vain aineellisiin vahinkoihin. Tarkistimme tänään sen ainoan
palohälyttimemme, se ei piipannut ja soitimme korjaajan paikalle. Hän kävikin,
teki jotain ja hoki lähtiessään ”hao, hao”. Eli siis ”hyvä, hyvä”. No, ei se
edelleenkään piippaa ja nyt sitä nappia ei itse asiassa saa enää edes painettua
pohjaan. Ratkaisuhan sekin tietty on. V kirjoitti vielä management officeen
meilin ja vaati meille jokaiseen makuuhuoneeseen (uusia) palohälyttimiä. Saas
nähdä kuinka käy. Veikkaisin, että itse on hälyttimet hankittava. Mutta mistä,
se onkin sitten hyvä kysymys..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti